EL Etiopiassa

Olen nahnyt Soderen – vihdoinkin! Enka vain nahnyt vaan myos kokenut mita suurimmassa maarin. Linja-autolla ja minibussilla (tuttavallisesti sinisella viruksella) n. 130 km ja vain 5 tunnissa. Bussit ja sen sellaiset lahtee siis kun ne ovat taynna, mitaan aikatauluja ei ole (omien havaintojeni mukaan). Iso bussi lahti siis heti kun olimme onnekkaasti saanet itsemme tungettua nopeimpien joukossa sinne. Addiksesta ulos koryyttely kesti ensimmaisen tunnin, sitten paastiinkin jo valilla ihan mukavasti taryyttavaan vauhtiin. Keskusteluja bussissa kaytiin vapaasti moninaisista aiheista tuttujen ja tuntemattomien kesken. Minua opastettiin jatkuvasti pitamaan huolta tavaroistani (hyva pointti). Suosituin puheenaihe oli vastikaan Addiksessa pidatetty noitatohtori, joka oli ihmisia huijaamalla ja myos tappamalla ja ties mita tekemalla kerannyt huikean omaisuuden ja luxuselaman. Ihan uskomaton stoori. Minibussin tayttymista Nazrethissa saimme odotella lahes tunnin asiakkaiden jahtaamisineen ja parinsangyn pakkaamisineen (siis katolle).

I have seen Sodere – finally! The 130 km travel in a bus and minibus took only 5 hours and was exotic. There is no schedule, the bus leaves when it is FULLY booked – we were lucky to be among the fastest. People in the bus werev discussing versatile issues with practically anyone. I was constatntly adviced to take care iof my things (good point). The most popular issue was the recently in Addis arrested witch doctor, who had earned a luxurious life style by cheating, killing and what not durin many years. Unbelievable story. We had to wait for almost an hour in Nazreth the minibus (blue virus, as they say) to be full with people and a double bed on the roof.

Soderessa meidat toivottivat tervetulleiksi hupaisat apinat, jotka nappailivat ovelina leipaa ruokailijoiden lautasilta. Soderessa Awash-joen varrella oli tarjolla rauhaa, kuumaa ilmaa, kuumaa vetta ja rentoa meninkia. Luonnonlahteiden vesi, joka suihkusi kylpylan putkista, oli todella kuumaa, mutta toki hyvin terveellista keholle. Paluumatka kesti vain 3 tuntia. “Crazy Addis” sanoi ystavani Halleluja palattuamme.

In Sodere the funny apes welcomed us by catching bread from the diners’ plates. We had a good share of peace, hot air, hot water and relaxation on the banks of Awash River. The hot spring water coming from the outdoor spa pipes was relly hot but undoubtedtly healthy for our bodies. The return journey took only 3 hours. “Crazy Addis” said my friend Halluja.

Luen Paloheimon kirjaa “Tama on Afrikka” ja nautin riemastuttavan tragikoomisesta tekstista. Samalla mietin, onko Etiopia Afrikka. Herkullisen samanlaisia yksityiskohtia tavoitan, mutta on taalla paljon erilaista, omanlaista. Niin kuin kai kaikkialla, enpa ole Valimeren aluetta lukuunottamatta muualla Afrikassa ollut. Ylpeys omasta historiasta ja itsenaisyydesta nakyy ja kuuluu kaikessa puheessa, hyvassa ja pahassa. Ihmisia ei tarvitse pelata edes pimealla kadulla (oma kokemus, muitakin on), joka ei kuulemma ole tavallista muissa Afrikan suurkaupungeissa. “In our culture” sanotaan paitsi ylpeana, myos monessa kohtaa kriittisena. Afrikkalainen leppoisuus – en ole ihan sita taalla tavoittanut, ainakaan viela. Aikakasitys tietysti, juu…

I am reading Paloheimo’s book “This is Africa” and enjoying. I think to myself whether Ethiopia is Africa. Some details seem the same, but still it’s different, I think. Though, I have not seen the rest of Africa (excluding the Mediterranean area). The proudness of people about their culture and history you can here constantly in their speech, be it good or bad. Ihaven felt a need to be afraid even in the dark streets, Which is not said to be common in other African Cities. “In our culture” is said both proudly an d critically. I have not really grasped the relaxed ahd lazy lifestyle here – exept for the time concept, of course…

Minulta on kysytty kotimaasta kasin, mita oikestaan teen taalla. Hyva kysymys. No, paatehtavani taalla on suunnitella ja vetaa strategian uudistamisprosessi talle jarjestolle, jossa tyoskentelen. Olen yrittanyt tahan mennessa tutustua mahdollisimman monipuolisesti seka toimintoihin etta ihmisiin ymmartaakseni, mita semmoisessa strategiaprosessissa pitaa ottaa huomioon. Keskusteluja, keskusteluja, keskusteluja. Samalla opetellaan puolin ja toisin vapaaehtoisen roolia. Pakko sanoa, etta ei ole ihan helppo nakki, mutta kyllakin todennakoisesti kasvattava. Valilla olen erittain turhautunut ja koen itseni hyodyttomaksi, valilla on hienoja yhteisen ymmarryksen ja positiivisen palautteen hetkia. Tyoparilla olisi kayttoa, kuten jo aiemmin taisin todeta.

VI have been asked, what I am actually doing here. Good question. Main main task here is agreed to be to run an facilitate the strategic plan process in this organisation. So far I have tried to get information and understanding getting aquaintanced with the people and activities as versatily as possible in order to be able to run the process in a useful way. Discussions, discussions, discussions. At times frustrating, sometimes there are rewarding moments of shared understanding and positive feedback. This is not easy, but surely educating. On both parts this is also learning about the volunteer’s role. I miss a work pair, as I have told previously.

Kuvia ehka luvassa viikonlopun aikana

Photos maybe coming during weekend.

Juu, ei lahtenyt kaveri viela, nyt yritetaan kovemmilla tropeilla, jotka saavat olon tuntumaan entista kamalammalta. Valistusta: Ameeban voi saada tuoreista vihanneksista tai hedelmista tai vedesta. Olen kylla ollut mielestani aika varovainen, suodattanut ja keittanyt juomaveden (myos hampaidenpesuun) ja valtellyt tuoreita kasviksia ilman kloorausta. Tosin olen sortunut muutaman kerran nauttimaan herkullisen mango-avocado-appelsiinimehun kuppilassa, ehkapa sain siita rangaistuksen.

So, the ameba did not die with the first medicin, now another try with a stronger one, which makes me feel miserable. For you information: You can get ameba from fresh vegetables or fruit or water. I have tried to be pretty cautious, not eating fresh stuff without washing them with chloride, and boiling and filtering my drinking water (also for washig teeth). But I have enjoyed a few delicious mango-avocado-orange juices in cafes, maybe I got punished for that.

Kuvien lisaaminen tanne saa odottaa muistitikkuni putsausta, sen tuhosi virus. Muutenkin taytyy olla harkitsevainen tikun kayton suhteen, taalla tietoliikennevirusten temmellyskentalla.

Adding pictures here will have to wait till my memory stick is cleaned, it was destroyed by virus. I am going to be careful with it, anyway, in this promised land of IT viruses.

Tana aamuna herasin kummallisia muistoja tuovaan tuntemukseen: pakkasaamun savuntuoksu lapsuudesta. Vaara paikka, vaara aika, vaara tuttuus. Saiden suhteen paras aika vierailijan kannalta saattaa olla lipumassa ohi, mutta eipa taalla taida vilusta joutua karsimaan silti. Sade tekisi tassa polyssa hyvaa.

This morning I had an odd sensation when going out: the smell of smoke in a frosty morning from the childhood. Wrong place, wrong time, wrong familiarity. The best season regarding the climate for a visitor may be soon over, but still there is no fear of feeling cold. I could actually welcome some rain in this dust.

Now I will give my body a rest – Lahdenpa tasta kotiin lepailemaan.

Soderen ja muutkin retket ovat taas jaissa, silla olen ollut ameeban kourissa taman viikon. Oikeastaan vain pari paivaa meni kunnolla sairastaessa, sitten olen toipunut hyvin ruotsalaisen klinikan laakkeilla. Mutta ei ole kivaa olla edes kahta paivaa yli 40 asteen horkkakuumeessa ja kouristavalla vatsalla , kun ei ole ketaan pitamassa kadesta. Tana aamuna taas vahan vaansi, nainkohan ameeba-ystavani palaa…

All the planned excursions to Sodere and elsewhere are pending, because I have been sick this week with ameba. Actually only two days went with real sickness,then I have been recovering pretty well with the help of medicin from the Swedish Clinique. But still it is not nice to be in 40 grades of trembling fever and diarrhea with cramping tummy without nobody holding your hand. This morning I felt again something in my stomach, wondering if my ameba friend is making a come back…

Taas yksi viikko kulunut, seitsemäs täällä. Viikkoa on leimannut kuherruskuukauden loppumisen tunnelmat – niin minulle joku kokenut konkari analysoi. Siihen liittyy kärsimättömyyttä, turhautumista, ärsytystä, mutta myös tarvetta kaivaa omia jalkoja painavammin siihen, mikä itselle on tärkeää. Sen olen entistä konkreettisemmin kokenut, että suurilla sanoilla niin kuin osallistuminen, sitoutuminen, avoimuus, luottamus on kovin paljon erilaisia sisältöjä erilaisissa kulttuureissa, joskaan ei vain yli mannerten vaan pienemmilläkin etäisyyksillä. On tässä konsultilla nöyrtymistä ja oppimista, että miten ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.

One more week behind, my seventh here. My honeymoon with the new environment has ended – analysis of an experienced traveller. It has ment impatience, frustration, irritation, but also an urge to strengthen my own bases of life, what is true to me. I have come to realize strongly that big words like participation, commitment, opennens, trust have great many meanings in different cultures, though not only between continents but in smaller connections as well. A lot to learn and to be humble about how to understand and be understood.

Naapurini Hallelujan (ihan totta) kanssa vietimme torstaina rentouttavan illan maineikkaassa Flwuha-kylpylässä, joka on perustettu niiden kuumien lähteiden kohdalle, jotka tarinan mukaan saivat keisarinna Taitun vaatimaan pääkaupungin perustamista juuri Addis Abebaan. Kylpy hierovine (ihmisvoimalla käytettävine) suihkuineen ja sitä seurannut kokovartalohieronta olivat mainio kokemus. Tuntui hyvältä olla hoidettavana. Ja n. 5 eurolla. Ja päälle ulkoilmakahvilassa oivallista Harar-olutta.

With my neighbour Halleluja (no kidding) we had a relaxing Thursday evening in the prominent Flwuha Spa, which is founded on the spot of the hot springs that according to the story made empress Taitu demand the capital to be founded in Addis Ababa. The bath with massaging (by womanpower) shower and after that the whole body massage was just great. It felt so good to be pampered. On 5 euros. And after that a Harar beer in the cafe outside, not bad.

Kuvia: Tassa Kehitysvammaisten kouluryhma ja ohjaa Gete.
MR group and fieldworker Gete (and me)

Ja sitten ihmis- jakatukuvia Addisista. Terhille Churchill Road, nayttaako tutulta?

People and sceneries from Addis streets.

Tassa pari kuvaa Afrikan suurimmaksi tituleeratulta ulkoilmatorilta (vaikka muutama muukin tuosta tittelista kilpailee), Merkatolta. Tanne minua kiellettiin menemasta ilma paikallisia, mutta eipa siella kovin vaaralliselta tuntunut – niin kuin ei taalla oikein missaan.

Couple of photos from Merkato, which is said to be the biggest outdoor market place in Africa (though some others are also claiming to that title). I was told not go there on my own , but it did not feel very dangerous – as any other place here, either.